Kirjoitin jo syyskuun lopulla väsymyksestäni ja sehän muuttui loppuvuotta edetessä jo aikamoiseksi ahdistuneisuudeksi. Lopulta koin ajautuneeni täydellisesti nurkkaan. Siellä nurkassa ollessa ymmärsin onneksi, että vaihtoehtoja on oikeasti vain kaksi: taistella tai kuolla.
Päätin taistella.
Sairasloma töistä ei ollut vaihtoehto, joten sinnittelin työt läpi. En kaipaa tästä mitään kannustuksia. Olen itsestäni kuitenkin ylpeä, että kykenin itse tekemään tarvittavia muutoksia ilman "saikkua" töistä. Koska let's face it: kukaan ei ole tekemässä työtehtäviäni, joten ne odottaisivat paluutani joka tapauksessa.
Palasin liikunnan (padelin) pariin loppuvuodesta Tämä vaati rahallisesti reilun 800 euron panostuksen, mutta on osoittautunut täydelliseksi ratkaisuksi. Kustannuksesta 400 euroa maksoin työpaikan liikuntaedulla nyt alkuvuodesta.
Liikunta on minun palautumiskeinoni, joten siitä aion pitää monipuolisesti kiinni. Liikunnan myötä ruokahaluni on parantunut ja nukun paremmin, koska kroppani on fyysisesti väsynyt. Kokonaisvaltainen muutos on ollut valtava.
Luulen kuitenkin, että ruutujen toisella puolen enemmän kiinnostaa tietää mitä numerorintamalleni kuuluu. Vakuutan, että se kiinnostaa minua itseänikin. Joitain takapakkeja on ollut loppuvuonna, mutta ei mitään isompaa. Ei ole uusia luottoja ja Visan saldo painuu nollaan tänään. Kerron Visan kuulumisia tarkemmin seuraavassa postauksessa.
Summa summarum: tarvitsin tauon, hetkellisen irtioton ja nyt se on pidetty! Kohti uutta alkanutta vuotta itse kukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
PIM! Olet hypnotisoitu. Jätä kommentti.