Kirjoitin aiemmin rahapersoonallisuuteni ongelmallisista piirteistä. Bulimikkoinen tuhlaaja minussa oksentaa tälläkin nimenomaisella hetkellä tuhlaamaan jokaikisen sentin luottokorteilta. Sen verran onnistuin tätä oksennusta viikonloppumatkan aikana hillitsemään, että lentokentän Tax Free-myymälään jäi Swarovskin kristallinen kaulaketju korvakoruineen ja Michael Kors laukkuineen.
Bulimikkoisena tuhlaajana ahdistun todella paljon siitä, että luottokortilla on käyttövaraa tai pankkitilillä rahaa. On ihan jäätävää, että puran tämän ahdistumisen siten, että tuhlaan käyttövarani ja rahani. Kun olen tuhlannut, voin palata normaaliin ahdistumiseen siitä, että olen tuhlannut rahani.
Pankkitililläni ei ole rahaa, koska maksoin viime viikolla palkkapäivänä laskut, maksut, luottokorttien lyhennykset sekä varasin 600 euroa viikonlopun matkaa varten. Ahdistusta aiheuttaa tällä hetkellä se, että luottokortilla on käyttövaraa. En osaa päättää kumpi ahdistus on pahempaa: se, että rahaa / käyttövaraa on, vai se, että olen "turvassa" koska olen tuhlanut kaiken eikä rahaa tai käyttövaraa ole.
Tämä ajatusmallini on kokonaisuutena huomattavan kieroutunut. Ymmärrän, että kierre on katkaistava tai kumpikaan näistä ahdistuksista ei tule ikinä helpottamaan. Pohdin myös, että vaihtuuko ahdistus jatkossa säästämiseen? Jos, niin sekin olisi parempi ahdistumisen aihe, kuin tuhlaaminen.
Odotan ihan vimmatusti maaliskuun palkkapäivää. Saan maksettua lyhennykset luottokorteille, maksettua OK:n avoimen laskun (viimeinen osamaksuerä!) ja siirrettyä tuhat, siis: 1 000 euroa säästöön. Voisiko siis tämä bulimikkoinen tuhlaaja nyt pitää oksennuksensa sisällään ja antaa minun suoriutua jäljellä olevista 22 päivästä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
PIM! Olet hypnotisoitu. Jätä kommentti.