Itseaiheutettu pienituloisuus/köyhyys

Mitä on köyhyys? Euroopan komission määritelmän mukaan köyhyys on sitä, ettei yksilöllä ole mahdollisuutta osallistua siihen elämäntapaan, jota hänen kotimaassaan pidetään hyväksyttävänä. Köyhyysrajana pidetään sitä, ansaitsee alle 60% siitä mitä väestön keskiansiot ovat. Eli köyhyys voiidaan määritellä sillä, että tulot ovat alle keskiansioiden. Miellän itse termin köyhyys tarkoittavan jotain absoluuttista Oliver Twistmaista köyhyyttä. Ehkä tässä postauksessa tarkoitan köyhyyden sijaan pienituloisuutta?

Kaikissa tilanteissa ei ole aina mahdollista yltää keskiansioihin tai niiden yläpuolelle. Muutokset elämäntilanteissa, esimerkiksi sairastuminen tai työttömyys, mahdollisesti myös palkkakuopassa oleminen voivat vaikeuttaa tulojen nostamista. Mutta jos tulojen perusteella ei ole pienituloinen/köyhä, mutta tulot eivät riitä kattamaan menoja, niin määritelläänkö myös silloin pienituloisuus/köyhyysraja samalla tavoin? Onko tällainen pienituloisuus/köyhyys kylmästi aina omaa syytä ja itseaiheutettua? Mielestäni ON. Onko se erilaista, vähemmän hyväksyttävää pienituloisuutta/köyhyyttä? Mielestäni ON.

Mietin tätä sen vuoksi, että tarkasteltuani viime viikot varsin tiiviisti omaa taloudellista tilannettani, olen todennut, että minä ihan itse aiheutan oman pienituloisuusloukkuni. Bruttopalkkani on peräti 34% suomalaisen keskiansion yläpuolella. Se, että tilini on tyhjä kolme päivää tilipäivän jälkeen, johtuu täydellisesti tekemistäni jatkuvista vääristä valinnoista. 

Pahinta tässä lienee se, että olen ollut jo vuosia täysin tietoinen siitä, että tekemäni valinnat ovat olleet vääriä. Jos en voi maksaa jotain kortin debit-puolella, niin minulla ei ole kyseiseen hankintaan varaa. Ostopäätöksiä olisi pitänyt siirtää lukuisia kertoja. 

Tarvitsinko todella 236 eurolla uusia urheiluvaatteita? Tarvitsinko uuden urheilukellon? Tarvitsivako lapset 248 eurolla legoja joululahjoiksi? En tiedä miten eri asia olisi, jos menopuolta kasvattaisi esimerkiksi auto- tai remonttilaina. Olisiko hyväksyttävämpää, jos tulot eivät riittäisi menoihin sen vuoksi, että katto vaikka vuoti tai auton moottoriremontti piti maksaa? Mielestäni EI. 

Menot pitää kyetä AINA suhteuttamaan tuloihin. Se, että en ole vuosiin tehnyt niin kertoo siitä, että en hallitse talouttani. Se, että en hallitse talouttani kertoo siitä, että iso osa elämänhallinnastani on myös pielessä. 

 

Tämä on nyt keskeinen oivallus, jota olen jo aiemmissa postauksissa pyöritellyt. Alkaa kirjaimellisesti v-i-t-u-t-t-a-a, kun mietin mitä kaikkea olisin voinut tehdä tammikuun palkasta velkojen maksuun käytetyllä ~1 740 eurolla. Että voi ihminen olla tyhmä. Ja tekopyhä. Omat ongelmani, kun ovat mittaluokaltaan moniin muihin verrattuna varsin pieniä ja korjattavissa nopeasti.